Viikko sitten Vinka tuli ulkoa sisälle vinkuen. Aina kun se avasi suunsa niin se kiljaisi. Myös aina kun sen päähän koski niin se kiljaisi. Piipaapiipaa elukkalääkärille mars! Onneksi sain päivystysajan samalle illalle ja tulos oli ankea: Korvien sisäosat (korvakäytävä?) aivan täynnä töhnää ja ilmeinen korvatulehdus. Hoito-ohjeet ja lääkkeet kahdeksi viikoksi ja sitten kontrollikäynti. Nyt on tosiaan viikko kulunut ja vaikkei Vinka ole enää korvistaan NIIn kipeä niin kipeä se on silti :( En ole nyt viitsinyt Vinkaa ottaa edes treeneihin mukaan koska vaikka Vinkahan tekee innolla vaikka siltä olisi pää poikki niin minusta ei tunnu hyvälle viedä puolikuntoista koiraa harjoittelemaan.

Poju taas.. huoh. Eilen annnoin Vinkalle palan nakkia jääkaapista palkaksi siitä että se niin kiltisti antaa hoitaa korviaan. Katsoin ensin että Pojun silmään putosi pieni pala nakkia ja yritin pyyhkäistä sen pois mutta sepä ei lähtenyt! Katsoin uudestaan ja nt luulin sitä rähmäksi, mutten saanut sitä silti pois. Katselin ja tongin näppeineni Pojun silmää ja diagnosoin sen seuraavaksi "kummalliseksi orgaaniseksi klöntiksi joka ei ole rähmää eikä nakinpala" ja päätin että seuraavana aamuna rimpautan eläinlääkärille. No aamullapa sitä klönttiä ei näkynyt enää missään! Kummallinen juttu. Alan ehkä kirkua jos se ilmestyy taas tänä iltana.

Vinka steriloitiin viime talvena maitorauhaskasvaimen (hyvälaatuinen) takia mutta korvajuttuja ja tuota lukuunottamatta se on ollut aivan pahuksen terve aina. Poju sai naamaansa tikit heti meille tullessaan mutta muuten sekin on ollut tosi terve.